lauantai 25. helmikuuta 2017

Luostarin varjot

Kirjoittaja: C.J. Sansom
Suomentaja: Katariina Kaila
Julkaistu: 2003 (suomennos 2011)
Alkuperäinen nimi: Dissolution
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 456

Matthew Shardlake joutuu keskellä Englannin uskonpuhdistusta tutkimaan erittäin epämiellyttävää rikosta: murhaa luostarissa. Tehtävässä edellytetään äärimmäistä hienotunteisuutta, nopeutta ja tarkkuutta. Matthew Shardlaken tutkiessa ja tutustuessa luostariin, selviää luostarista monia salaisuuksia. Shardlaken täytyy vain osata yhdistää ne toisiinsa ja päätellä, mitkä liittyvät murhaan ja mitkä eivät.

Aloitin lukemaan C.J. Sansomin ensimmäistä Shardlake-kirjaa suurin odotuksin. Luostarin varjot -teosta on verrattu Umberto Econ Ruusun nimeen, joka oli mielestäni aivan loistava! Odotin yhtä moninaista, mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa lukukokemusta, mutta Sansomin kirja ei päässyt lähellekään odotuksiani. En saanut hahmoista tai juonesta kiinni. Dekkareita lukiessani pidän siitä, että kirja on luettava hyvin nopeasti läpi, koska on vain pakko saada tietää murhaaja! (Dekkari on mielestäni pääsääntöisesti hyvä vain siinä tapauksessa, että tutkittava rikos on murha.) Luostarin varjoja luin useamman viikon ajan: kirja olisi jäänyt varmaan kesken, ellei se olisi ollut ainoa mukanani ollut kirja neljäntoista tunnin lennolla.

Luostarin varjot käsittelee kyllä hyvin samantapaisia teemoja kuin Ruusun nimi. Jos luit ja pidit tästä kirjasta, suosittelen siis lukemaan myös Ruusun nimen! Toisaalta, jos et ole tätä lukenut ja pidit Ruusun nimestä, ei Luostarin varjot ole kummoinen siihen verrattuna.

6 kommenttia:

  1. En ole lukenut Ruusun nimeä, mutta tiedän sen olevan postmoderni klassikko. Tämä taas oli... Keskinkertainen viihteellinen historiallinen romaani. Yhteistä taitaa siis olla vain luostarimiljöö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onpas näihin kommentteihin vastaaminen jäänyt! Näillä ei tosiaan taida olla juuri muuta yhteistä kuin luostarimiljöö... ainakaan oman lukukokemukseni perusteella.

      Poista
  2. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta luin aikaisemmin sansomin Talvi Madridissa kirjan suurin odotuksin myöskin. Se ei kuitenkaan ollut mielestäni kovin erikoinen, joten en ole uskaltanut aloittaa mitään muuta hänen kirjaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään aio tämän kirjan perusteella tarttua muihin Sansomin kirjoihin, näin muutama kuukausi lukemisen jälkeen kirjasta ei ole juuri mitään muistikuvia... Ei erityisen mieleenpainuva lukukokemus siis.

      Poista
  3. Samaa mieltä kuin Lukijatar yllä, eli ei näillä kirjoilla juurikaan ole yhtymäkohtia. Ruusun nimi on niin hieno, että en onneksi tältä samaa odottanutkaan :D Minä olen lukenut sarjan seuraavankin osan, ja tarkoitus on lukea loputkin. Sen verran viihdyin. Toisaalta pidin myös Talvesta Madridissa, joten kirjailijan verkkainen tyyli jostain syystä puree.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä olisin pitänyt tästä enemmän eri lähtökohdilla :D Takakannessa tästä povattiin haastajaa Ruusun nimelle, mm. siitä suuret odotukset.

      Poista